Ville Kuusela joukkuekaverin silmin
13.3.2026
Ville Kuusela. Seuraikoni, lajilegenda, herrasmies, esimerkkipelaaja…listaa asioista ja sanoista jotka kuvaavat Ville Kuuselaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta mikään sana tai lause ei anna tarpeeksi kunniaa Villen uralle niin kentällä kuin sen ulkopuolella.
Ei ole väärin sanoa, että ilman Villeä Seinäjoen Peliveljet ei olisi se Seinäjoen Peliveljet mitä se on nyt vuonna 2026. Villen merkityksen kentällä tietävät kaikki, mutta se työ mitä Ville teki jo pelaajauransa aikana kulisseissa on ollut korvaamaton, kysykää vaikka Tommy Koposelta. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun Ville hoiti edustusjoukkueen varustetilaukset, oli auttamassa uusien pelaajien hankkimisessa ja kotoutumisessa seuraan, tai vaikkapa järjestelmässä juniorileirejä lapsille.
Edellä mainitut asiat eivät näkyneet katsomoon asti. Katsomoon ja TV-kameroiden välityksellä kotisohville näkyi se numero 85, joka antoi itsestään kaikki kentällä sanan varsinaisessa merkityksessä. Villeä ei nyt ehkä tunnettu niistä samettisimmista käsistä tai tulisimmasta laukauksesta. Mutta kun otteluja piti ratkaista, niin kyllä se punainen numero 85 löytyi aina siitä maalin läheisyydestä tai puolustuksen keskeltä lapiomassa maaleja, joita ei huonollakaan omallatunnolla voi valita kauden kommeimmiksi maaleiksi. Näiden maalien ansioista vanhemmat joukkuekaverit, 79-syntyneiden pelaajien johdolla, alkoivatkin kutsua Villeä sellaisella lisänimellä, joka ei ehkä ole soveliasta sanoa julkisesti. Asiaa voi tarkemmin kysyä vaikkapa Tuomas Kujalalta.
Kentällä Ville teki ympärillä olevista pelaajista parempia kuin he todellisuudessa ovat. Villen uhrautuva puolustuspelaaminen teki puolustajien työn helpommaksi ja pallon nopea syöttäminen hyökkääjille antoi heille aikaa tehdä omia ratkaisujaan.
Jotkut ihmiset syntyvät kapteeniksi ja Ville on yksi heistä. Villen jokainen teko kentällä ja sen ulkopuolella oli joukkueen edun mukainen. Ville ei ollut pukukopissa se äänekkäinen johtaja, mutta kun ”Kusse” jyrähti, niin silloin oli tosi kyseessä. Ville oli juuri SPV:n näköinen kapteeni, joka ei tehnyt itsestään numeroa, vaan antoi tekojen puhua puolestaan.
Jokainen pelaaja tarvitsee tuekseen vahvat taustajoukot. Kaiken pelaamisen keskellä Ville hoiti perhe-elämän esimerkillisesti. Myöskään ilman perheen tukea Ville ei olisi voinut panostaa urheilu-uraan. SPV ja me pelikaverit saammekin olla kiitollisia Miiulle, Oonalle, Ellelle, Eemille ja sekä Villen ja Miiun vanhemmille siitä, että ovat tukeneet Villen ainutlaatuista SPV-uraa.
Kiitos #85 yhteisistä hetkistä punaisessa paidassa. Ja vaikka Villen pelaajaura onkin päättynyt, niin matka seurassa jatkuu tulevien villekuuseloiden kasvattajana SPV:n kerhossa.
-Harri Karjala #44


