SEURATOIMINTAOPAS

5.3.2026

Kuva7Kuva8

SISÄLLYSLUETTELO
1 SEURAN YLEISESITTELY 5
2 SEURAN JOHTAMINEN, ORGANISAATIO JA SEURAN TUNNUKSET 5
  2.1 Seuran organisaatio ja jäsenet 5
   2.1.1 Seuran varsinaiset kokoukset 6
   2.1.2 Seuran hallinnon tehtäväjako 6
   2.1.3 Seuran jäsenyys 9
   2.1.4 Jäsenrekisteri 10
   2.1.5 Työntekijöiden rekrytointi 10
  2.2 Seuran tunnukset 10
   2.2.1 Seuran logo, värit, viiri, muut tunnusmerkit 10
  2.3 Seuran toimisto 11
3 SEURAN URHEILUTOIMINNAN PERIAATTEET JA VASTUUT 11
  3.1 Kerho-, juniori- ja aikuistoiminta 11
   3.1.1 Kerhotoiminnan periaatteet 11
   3.1.2 Junioritoiminnan periaatteet 11
   3.1.3 Aikuistoiminnan periaatteet 12
   3.1.4 Pelaaja- ja valmentajasopimukset 12
   3.1.5 Pelaajasiirrot 12
   3.1.6 Vedonlyönti 14
  3.2 Joukkueet ja kerhot 14
   3.2.1 Uuden joukkueen perustaminen 14
   3.2.2 Uuden kerhon perustaminen 14
  3.3 Pelaajat 14
   3.3.1 Pelaajien valinta 14
   3.3.2 Pelaajien vastuut – pelisäännöt 15
  3.4 Valmennus 15
   3.4.1 Valmentajien valinta 15
   3.4.2 Valmentajan tehtävät ja pelisäännöt 15
   3.4.3 Valmentajakoulutus 16
   3.4.4 Valmentajakorvaukset 16
   3.4.5 Muut valmennukseen liittyvät asiat 16
  3.5 Joukkueenjohto ja vanhemmat 17
   3.5.1 Toimihenkilöiden valinta 17
   3.5.2 Joukkueenjohtajan tehtävät 18
   3.5.3 Rahastonhoitajan tehtävät 18
   3.5.4 Vanhempien tehtävät 18
   3.5.5 Muut toimihenkilöt 18
4 TAPAHTUMAT 19
  4.1 Harjoitukset 20
  4.2 Pelit 20
   4.2.1 Harjoitusturnaukset 20
   4.2.2 Vastuuturnaukset (sarjapelit) 20
   4.2.3 Matkustaminen 20
  4.3 Harjoitus- ja ottelutapahtumien järjestäminen 20
   4.3.1 Salivaraukset 20
   4.3.2 Toimitsijat 20
   4.3.3 Tuomarit 20
   4.3.4 Otteluiden järjestäminen (luvat, ilmoitukset, turvallisuus) 21
  4.4 Muun toiminnan ohjeistus 21
   4.4.1 Sarjoihin ilmoittautuminen 21
   4.4.2 Matkustusohjeet 21
   4.4.3 Varustehankinnat 21
   4.4.4 Pelipassi ja vakuutukset 22
5 TALOUSSÄÄNTÖ 22
  5.1 Toiminnan suunnittelu 22
   5.1.1 Talousarvio, toimintakertomus, toimintasuunnitelma, taloussääntö 22
   5.1.2 Pankkitilit 22
   5.1.3 Seuran ja joukkueiden maksut ja varainhankinta 23
  5.2 Taloudenhoito 25
  5.3 Kirjanpito 26
  5.4 Talouden seuranta 26
  5.5 Seuraa velvoittavat hankinnat ja sopimukset 27
  5.6 Palkanmaksu 27
  5.7 Nimenkirjoittajat 27
  5.8 Avustukset 28
  5.9 Matkustussääntö 28
6 VIESTINTÄ, SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ JA PALKITSEMISET 28
  6.1 Seuran sisäinen viestintä 28
   6.1.1 Seuratoimintaopas 28
   6.1.2 Kokoukset 28
   6.1.3 Kotisivut 29
  6.2 Ulkoinen viestintä ja markkinointi 29
   6.2.1 Markkinointi 29
   6.2.2 Seuran edustaminen 29
  6.3 Kriisiviestintä 29
  6.4 Sidosryhmät 30
   6.4.1 Koulu- ja yhdistysyhteistyö 30
   6.4.2 Yritysyhteistyö 30
   6.4.3 Muut yhteistyötahot 30
  6.5 Palkitsemiset 30
   6.5.1 Respect-ohjelma 30
7 SEURAN KEHITTÄMINEN 30
  7.1 Arvot 31
  7.2 Missio 31
  7.3 Visio 31
   7.3.1 Kilpailutoiminnan visio 32
   7.3.2 Toiminnan laajuus ja vaikuttavuus 32
  7.4 Strateginen suunnittelu ja strategiset tavoitteet 33
  7.5 Seuran ja joukkueiden kehittäminen 33
   7.5.1 Kehitysideoiden kerääminen ja muuttaminen kehitystoiminnaksi 33
   7.5.2 Tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta 33
   7.5.3 Kehittämisprojektien suunnittelu ja toteuttaminen 33
   7.5.4 Toimintasuunnitelmat 33

 

1. SEURAN YLEISESITTELY

Seinäjoen Peliveljet ry (SPV) on vuonna 1994 perustettu salibandyn erikoisseura. Seuran kotipaikka on Seinäjoki ja y-tunnus on 1029519-9.

Seuralla on noin 550 jäsentä ja lisenssipelaajia lähes yhtä paljon. Kilpailu- ja harrastusryhmiä on vuosittain ollut noin 25. Toiminta kattaa miesten huippusalibandyn lisäksi tyttöjen ja poikien ikäkausijoukkueita A-ikäisistä esikouluikäisiin sekä aikuisten divisioonajoukkueita. Juniorijoukkueet pelaavat pääsääntöisesti Suomen Salibandyliiton Pohjanmaan alueen sarjoissa. Seuran kivijalkana toimivat kerhot.

Seura pyrkii toiminnassaan yhteisöllisyyteen ja sen kehittymiseen hallituksen, edustusjoukkueiden ja juniorijoukkueiden välillä. 

Seura toimii innovatiivisesti, aktiivisesti, ennakkoluulottomasti sekä kasvu- ja kehityshakuisesti. Toimintaa leimaa avoin yhteisöllisyys. Uusia vapaaehtoisia otetaan vuosittain mukaan. Toiminnassa tavoitellaan sitä, että mukaan on helppo tulla ja jokainen viihtyy seurassamme mahdollisimman pitkään.

SPV Strategia

2. SEURAN JOHTAMINEN, ORGANISAATIO JA SEURAN TUNNUKSET 

2.1. Seuran organisaatio ja jäsenet

Seuran ja joukkueiden toimintaa ja taloutta johtaa, ohjaa ja valvoo hallitus, johon kuuluu yhdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, sihteeri sekä kolmeksi toimintavuodeksi kerrallaan valitut varsinaiset ja varajäsenet – yhteensä 14 henkilöä. 

Seuramme aktiivisilla toimijoilla (vapaaehtoisilla) on tutkintoja / käytännön osaamista mm. liikuntatieteissä ja liikunnan ohjauksen, sosiaali-, terveys-, pedagogiikan, viestinnän alalta, nuorisotyöstä sekä liiketoiminnan että laadunhallinnan kehittämisestä. Vapaaehtoisten osaamista hyödynnetään seuran toimintojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Seuramme arjesta vastaa päätoiminen toiminnanjohtaja apunaan valmennuspäälliköt, valmentajat, seuratyöntekijä sekä viestintäpäällikkö.

Seuran organisaatio kaavio_2022

2.1.1. Seuran varsinaiset kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi yhdistyksen sääntömääräistä kokousta. Kevätkokouksen maalis-huhtikuussa (talousarvio ja toimintasuunnitelma) ja syyskokouksen elo-syyskuussa (tilinpäätös ja toimintakertomus). Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. 

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 7 päivää ennen kokousta kirjallisella ilmoituksella, sähköpostilla jäsenen antamaan osoitteeseen, tai kotisivujen välityksellä jäsenille. Jäsenyydestä ja äänioikeudesta määrätään yhdistyksen säännöissä, jotka löytyvät seuran kotisivuilta:

https://www.peliveljet.fi/uploads/2014/12/SPV-yhdistyksen-s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t-UUSI.pdf

2.1.2. Seuran hallinnon tehtäväjako 

Hallituksen tehtävät

Puheenjohtajan tehtävät

Varapuheenjohtajan tehtävät

Talousvastaavan tehtävät

Hallitus valitsee keskuudestaan talousvastaavan, joka johtaa taloudenhoitoa seuraavilla sektoreilla:

Sihteerin tehtävät 

Hallitus valitsee sihteerin vuosittain järjestäytymiskokouksessa. Sihteeri voi olla myös hallituksen ulkopuolelta.

Toiminnanjohtajan tehtävät

Urheilutoimenjohtajan tehtävät

Valmennuspäälliköiden tehtävät

Seuratyöntekijän tehtävät

Seuratutorin /-tiimin tehtävät

Viestintäpäällikön tehtävät

Sisäisen toiminnan tarkastaja

Vuosikokous voi tarvittaessa valita toimikaudeksi kerrallaan tekemään seuran sisäistä valvontaa hallituksen päättämällä tavalla. 

2.1.3. Seuran jäsenyys

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Pelaaja tai joukkueen toimihenkilö on automaattisesti seuran jäsen liittyessään seuran joukkueeseen tai kerhoon, maksaessaan jäsenmaksun ja suorittaessaan joukkueen toimintaan kuuluvat velvoitteet. Jäsenyys päättyy tilikautta seuraavaan vuosikokoukseen. 

Pitkäaikainen seuran jäsen tai hallituksen puheenjohtaja, joka on merkittävästi edistänyt seuran toimintaa, voidaan valita seuran kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi. Kunniajäsenen ja -puheenjohtajan arvo on elinikäinen. Kunniajäsenyyden kriteerit määritellään SPV:n respect-ohjelmassa sekä seuran säännöissä.

Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa. Kannattajajäsenellä ei ole jäsenetuja. 

Jäsenellä on oikeus erota seurasta pelaajasiirron kautta tai ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kauden loppuun asti.

Toimihenkilö voi erota joukkueesta ilmoittamalla siitä suullisesti tai kirjallisesti seuratyöntekijälle, urheilutoimenjohtajalle tai toiminnanjohtajalle tai ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten.

Pelaaja voi erota joukkueesta sopimalla asiasta joukkueenjohdon kanssa. Eroaminen voidaan määritellä myös joukkueen ja pelaajan välisellä henkilökohtaisella pelaajasopimuksella.

Luottamushenkilö voi erota tehtävästään ilmoittamalla siitä suullisesti tai kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten.

 Työntekijän eroaminen määritellään työsopimuksessa.

Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin seuran tarkoitusta taikka syyllistyy epäurheilijamaiseen toimintaan.

2.1.4. Jäsenrekisteri

Seuralla on jäsenrekisteri, jota seuratyöntekijä ja joukkueiden toimihenkilöt päivittävät säännöllisesti. Jäsenrekisteri päivitetään vähintään vuosittain toimintakauden vaihteessa. Jäsenrekisteristä löytyy jäsenten henkilötiedot.

2.1.5. Työntekijöiden rekrytointi

Seuran hallitus rekrytoi työntekijät seuran tarpeisiin. Työntekijöiden rekrytoinnissa käytetään apuna tarvittaessa myös työvoimatoimiston palveluita.

Rikostaustaote vaaditaan päätoimisilta alaikäisten pelaajien valmentajilta.

Perehdytys, työnopastus ja koulutus

Uusien työntekijöiden ja hallituksen jäsenten perehdytyksessä ja työnopastuksessa käytetään apuna seuratoimintaopasta ja vastuukuvauksia. Perehdytyksen ja työnopastuksen suorittaa hallituksen nimeämä vastuuhenkilö. Työntekijöitä koulutetaan hallituksen tekemien päätösten puitteissa.

2.2.Seuran tunnukset

2.2.1. Seuran logo, värit, viiri, muut tunnusmerkit

SPV:n virallinen logo on ns. vaakunalogo. Logosta on värillinen ja musta-valkoversio. Logo on päivitetty vuonna 2015. Seuran värit ovat punainen, sininen ja valkoinen. Juhlavuosina logon rinnalla voidaan käyttää juhlalogoa.

Joukkueen peliasuun kuuluvan paidan ensisijainen väri on punainen ja shortsien väri on sininen. Vieraspelipaitana voi käyttää joko sinistä tai valkoista paitaa. 2022-2023 eteenpäin pelkästään valkoista vieraspaitaa.

Seuran virallisen logon, värit ja muut tunnusmerkit hyväksyy hallitus.

Seuran joukkueet saavat käyttää seuran logoa joukkueen vaatteissa ja varusteissa. Em. tarvikkeiden tulee olla tyylikkäitä ja hyvän maun mukaisia. Logoa ei saa muokata ilman hallituksen lupaa.

Seuran tunnusten käytöstä varainhankinnassa on ohjeistettu kohdassa 5.1.3 Seuran ja joukkueiden maksut ja varainhankinta ja siellä kohta seuran, joukkueiden ja kerhojen muut tulot.

Seuran maskotti on punainen Pantteri. Pantteri-logo on vain miesten edustusjoukkueen käytössä ja sitä voidaan käyttää fanituotteissa.

2.3. Seuran toimisto

Seuralla on toimistotilat, joita hallinnoi hallitus. Toimiston yhteystiedot ja aukioloajat julkaistaan seuran kotisivuilla.

Toimisto on varustettu tarvittavilla AV-välineillä ja tietoliikenneyhteyksillä. Joukkueet voivat käyttää laitteita kulukorvausta vastaan toimiston avaimenhaltijan läsnä ollessa.

Toimistossa säilytetään seuran kirjalliset materiaalit, kuten tilinpäätökset ja muut viralliset asiakirjat. 

Toimiston avaimet luovutetaan seuratyöntekijälle, sihteerille, valmennuspäällikölle sekä muille niitä tarvitseville seuran työntekijöille. Toiminnanjohtaja vastaa avaimista.

 

3. SEURAN URHEILUTOIMINNAN PERIAATTEET JA VASTUUT

3.1. Kerho-, juniori- ja aikuistoiminta

3.1.1. Kerhotoiminnan periaatteet

3.1.2. Junioritoiminnan periaatteet

Junioritoiminnasta määritellään ikäluokittain seuraavat asiat:

Junioritoiminnassa käytetään Suomen Salibandyliiton ikäluokkajakoa. Ryhmiä tarjotaan kaikille kouluikäisille.

3.1.3. Aikuistoiminnan periaatteet

Aikuistoiminnan painopiste voi olla kilpailutoiminnassa menestymisessä tai harrastamisessa. 

Aikuistoiminnasta määritellään seuraavat asiat:

3.1.4. Pelaaja- ja valmentajasopimukset

Seura suosittaa vanhimmissa ikäluokissa kirjallisten sopimusten tekoa mahdollisten ristiriitatilanteiden varalta valtakunnallisissa sarjoissa. Sopimuksen tavoitteena on myös lisätä pelaajan sekä valmentajan sitoutumista joukkueeseen/tehtävään. Liigatasolla on sopimuksen tekopakko. 

Pelaajasopimuksen allekirjoittaa pelaaja ja joukkueenjohdon nimeämä vastuuhenkilö / urheilutoimenjohtaja. 

Sopimuksessa määritellään mm. työsuhteen kesto, harjoitusmäärät, ottelutapahtumiin osallistuminen ja korvaukset.

Valmentajasopimuksen allekirjoittaa valmentaja ja valmennuspäällikkö ja/tai urheilutoimenjohtaja.

Malli pelaaja- ja valmentajasopimuksista löytyy seuran kotisivuilta materiaalisalkusta.

3.1.5. Pelaajasiirrot

Kaikissa pelaajasiirroissa huomioidaan seuran sisäisiä ja seurojen välisiä siirtoja koskeva Salibandyliiton säännöt: https://salibandy.fi/fi/info/saannot/kilpailusaannot/

Pelaajien liikkuminen seuran sisällä

SPV:ssä pelaajat pelaavat pääsääntöisesti omassa ikäluokkajoukkueessaan. Pelaajalla on mahdollisuus harjoitella ja pelata myös ikäluokkajoukkuettaan vanhemmassa joukkueessa. Päätös näissä tilanteissa tehdään valmentajien, valmennuspäällikön, pelaajan sekä pelaajan vanhempien kanssa yhteisesti. 

Kun valmentaja saa tiedon pelaajan halusta pelata toisessakin joukkueessa seuran sisällä, on valmentajan velvollisuus olla yhteydessä muihin tahoihin seuraavassa järjestyksessä:

Kun nämä osapuolet ovat keskustelleet asiasta, tiedotetaan yhteispäätöksestä pelaajaa ja hänen ollessa alaikäinen myös hänen vanhempiaan.

Pelaajien liikkuminen seurojen välillä

Valmentajan tehtävä on kehittää parhaan kykynsä mukaan joukkueensa kaikkia pelaajia. Kilpailullista menestystä tavoitellessa ulkopuolelta hankittavien ”vahvistusten” hankinta ei ole suotavaa ainakaan ennen P16 / T16 -ikää.

Tarkoitus on mahdollistaa seuran pelaajille parhaat mahdolliset resurssit kehittyä huippu-urheilijaksi. Samalla SPV haluaa tarjota myös mahdollisuuden harrastaa salibandya omalla tasollaan haluamassaan määrin eli ns. harrastesalibandyn.

Seuran tavoitteena on tehdä niin hyvää toimintaa, että kukaan ei halua SPV:stä pois. Toisaalta SPV haluaa, että myös naapuriseurojen toiminta on laadukasta. Laadukas toiminta salibandyseuroissa takaa parhaat edellytykset lajin kehittymiselle Suomessa. SPV:n junioritoiminta on avoin yhteistyölle muiden lähiseurojen kanssa.

Pelaajien liikkuminen ulkopuolelta SPV:iin

Jos P/T 15-ikäinen tai sitä nuorempi pelaaja kokee, että hän haluaa jatkaa pelaajauraansa SPV:ssä, on hän tervetullut jatkamaan seurassamme. Aloite seuravaihdosta täytyy kuitenkin tulla pelaajalta itseltään tai hänen vanhemmiltaan.

 Kun pelaaja tai hänen vanhempansa ottaa yhteyttä SPV:n valmentajaan, on valmentajan välittömästi otettava yhteyttä joukkueenjohtajaan ja valmennuspäällikköön. Valmentajan, joukkueenjohtajan ja valmennuspäällikön kanssa sovitaan yhdessä, kumpi on yhteydessä pelaajan lähtöseuraan. 

Pelaajasiirtojen ja junioripelaajan kasvattajakorvausten osalta toimitaan Suomen Salibandyliiton sääntöjä noudattaen. Saapuvan pelaajan vanhalle seuralle maksettavasta kasvattajakorvauksesta vastaa joukkue. 

Pelaajien liikkuminen SPV:stä muualle

Kun SPV:n valmentaja saa tiedon junioripelaajan halusta vaihtaa SPV:stä toiseen seuraan, on valmentajan otettava välittömästi yhteyttä pelaajan joukkueenjohtajaan ja seuran valmennuspäällikköön.

Kun pelaaja haluaa vaihtaa SPV:stä toiseen seuraan, vapauttaa SPV pelaajan vasta sen jälkeen, kun asiasta on sovittu joukkueen johdon kanssa ja kun kuluvan kauden maksut on maksettu, peliasu palautettu joukkueenjohdolle ja muut velvoitteet on suoritettu.

Jos pelaaja on vaihtamassa seuraa kesken kauden, asia käsitellään harkinnanvaraisesti myös hallituksen kokouksessa.

Lähtevän junioripelaajan osalta uusi seura maksaa kasvattajakorvauksen seuralle Suomen Salibandyliiton sääntöjä noudattaen. 

3.1.6. Vedonlyönti

Vedonlyönti oman joukkueen, oman sarjan sekä farmijoukkueen sarjan ottelutuloksesta on kielletty. Kielto koskee joukkueen pelaajia, valmentajia, joukkueen johtoa, huoltoa ja muita joukkueen toimihenkilöitä. Pelaajan tulee noudattaa oman sarjan sarjajärjestäjän vedonlyöntiä koskevia sääntöjä.

3.2. Joukkueet ja kerhot

3.2.1. Uuden joukkueen perustaminen

Uusia joukkueita perustetaan vuosittain ainakin yksi ikäluokka lisää. Kun seuran kerho siirtyy pelaamaan SSBL:n sarjaan, ryhmästä tulee joukkue. Aikuis- ja juniorijoukkueita perustetaan tarvittaessa lisää, jos harrastajamäärä on riittävä ja olosuhteet sen sallivat.

Joukkueella tulee olla riittävä määrä pelaajia, valmentaja, joukkueenjohtaja sekä rahastonhoitaja. Lisäksi joukkueella tulee olla peliasu, vakioharjoitusvuoro /-vuorot sekä pankkitili ja oma budjetti.

 3.2.2. Uuden kerhon perustaminen

Seuran kivijalkana toimivat kerhot. Seura pyrkii tarjoamaan kerhotoimintaa eri tarpeet ja ikäryhmät huomioiden ympäri kaupunkia (lapset, nuoret, ikäihmiset ja erityisryhmät). Pelaajia otetaan kerhoihin ilmoittautumisjärjestyksessä niin monta, kuin ryhmään sopii.

Seura osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös koulujen kerhohankkeisiin. 

Ohjaaja sitoutuu kauden alussa työsopimuksella kerhotoiminnan pyörittämiseen sekä osallistuu seuran järjestämiin ohjaajakoulutuksiin. 

Seuran kerhotoiminnan koordinoinnista vastaa seuratyöntekijä yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. (aikataulutus, salivuorot, koulutus, palkan maksu) 

3.3. Pelaajat

3.3.1. Pelaajien valinta

Valmentaja(t) valitsee/hyväksyy joukkueen pelaajat yhdessä joukkueenjohtajan/valmennuspäällikön/urheilutoimenjohtajan kanssa. Mikäli valmentajien välillä on ristiriitatilanteita pelaajien valinnoista, valmennuspäällikkö ja viime kädessä urheilutoimenjohtaja pyrkivät päästä seuran ja pelaajien edun kannalta parhaaseen kokonaisratkaisuun. 

Pelaajia otetaan joukkueeseen ilmoittautumisjärjestyksessä niin monta, kuin ryhmään sopii.

3.3.2. Pelaajien vastuut – pelisäännöt

Junioreiden joukkueenjohtajat vastaavat siitä, että joukkueella on toimivat pelisäännöt. Joukkueen pelisäännöt rakennetaan harjoittelukauden alussa yhdessä pelaajien ja heidän vanhempien sekä valmentajan kanssa. Pelisäännöissä sovitaan mm. peluuttamisesta, vanhempien roolista, tiedottamisesta ja tavoitteista. Pelisäännöt eivät saa olla ristiriidassa joukkueen toiminta- ja taloussuunnitelman kanssa.

Aikuisilla pelaajien vastuut ja velvollisuudet on määritelty pelaajasopimuksissa ja joukkueen sisäisissä säännöissä.

3.4. Valmennus

3.4.2. Valmentajien valinta

Juniorijoukkueiden valmentajan nimittävät valmennuspäälliköt. Aikuisjoukkueiden valmennuksen nimittävät valmennuspäälliköt yhdessä urheilutoimenjohtajan kanssa. 

3.4.3. Valmentajan tehtävät ja pelisäännöt

Valmentajan kanssa tehdään aina kirjallinen sopimus.

Valmentajan tehtävänä on kehittää pelaajia parhaan kykynsä mukaisesti noudattaen junioritoiminnan tai kilpailutoiminnan linjauksia. Valmentaja antaa parhaan osaamisensa pelaajiensa käyttöön.

Valmentaja pyrkii luomaan ilmapiirin, joka on kannustavaa ja jossa kilpailu on tervehenkistä. Valmentaja kohtelee kaikkia pelaajia tasa-arvoisesti, antaen kaikille pelaajille mahdollisuuden harjoitella ja kehittyä pelaajan omien tavoitteiden mukaisesti. 

Valmentaja kunnioittaa jokaista pelaajaa yksilönä. Valmentaja näyttää käytöksellään esimerkkiä pelaajilleen, sekä toimii SPV:n arvojen mukaisesti.

Juniorijoukkueessa valmentajan velvollisuutena on järjestää peliaikaa kaikille pelaajille, pelaajien oman tason mukaisesti. Jokainen pelaaja saa henkilökohtaista palautetta.

Heti toiminnan alusta valmentaja korostaa pelaajille täsmällisyyden, valmentajan kuuntelemisen ja ohjeiden noudattamisen sekä toisten pelaajien huomioimisen tärkeyttä.

Valmentaja hoitaa tunnollisesti ja parhaan kykynsä mukaan joukkueen harjoitukset ja kilpailut sekä käyttäytyy niissä ja turnausmatkoilla asiallisesti ja seuran linjausten mukaisesti.

Valmentaja suunnittelee harjoitustilaisuudet huolellisesti, merkitsee harjoituksissa läsnäolleet pelaajat ja esittää nämä tiedot pyydettäessä valmennuspäällikölle.

Valmentaja toimii rakentavassa yhteistyössä joukkueen muun organisaation (esim. joukkueenjohtaja) kanssa. Hän pyrkii huomiomaan myös muiden aktiivihenkilöiden näkökannat erityisesti kasvatuksellisissa asioissa. 

Keskusteltuaan joukkueenjohtajan kanssa valmentaja päättää joukkueen valmennuksesta, kilpailuihin osallistumisesta ja peluuttamisesta joukkueen talouden ja edellä mainittujen ohjeiden asettamissa rajoissa. Kiistatilanteessa ratkaisuvalta on seuran valmennuspäälliköllä.

Valmentajilta edellytetään kausi- tai jaksosuunnitelmaa, mikä tehdään yhdessä valmennuspäällikön kanssa.

Valmentajan ja joukkueenjohtajan yhteistyö on molempien työn ja joukkueen päämäärien saavuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Heti yhteistyön alussa tulee keskustella joukkueen tavoitteet ja työnjako selväksi.

Päävalmentajan ja apuvalmentajan yhteistyöstä sovitaan ennen kauden alkua. Apuvalmentajille on pyrittävä sopimaan tietyt tehtävät harjoituksiin, leireille ja otteluihin. Päävalmentajan tehtävänä on myös ohjata apuvalmentajaa siten, että apuvalmentajalla on muutaman vuoden kuluessa valmiudet ryhtyä päävalmentajaksi samassa tai jossain toisessa joukkueessa. Pääsääntöisesti päävalmentaja päättää asioista keskusteltuaan apuvalmentajan kanssa ja apuvalmentaja tukee päätöksiä. 

3.4.3. Valmentajakoulutus

Valmentaja on oikeutettu ja velvollinen kehittämään itseään valmentajana. Valmentaja osallistuu seuran tai liiton järjestämään koulutukseen valmennuspäällikön kanssa sovittavassa laajuudessa. Seura kustantaa koulutusosan.

Valmennuspäällikön kanssa käydään ennen kauden alkua ja mahdollisuuksien mukaan kerran kauden aikana suunnittelu-, tavoite- ja seurantakeskustelu, jolloin valmentaja saa palautetta ja ohjeita tehtävänsä hoitamiseen.  

3.4.4. Valmentajakorvaukset

Seura maksaa valmentajalle sopimuksen mukaan korvauksen harjoituksista ja peleistä.

Valmentajia voidaan myös palkata osa- tai kokopäiväiseen työsuhteeseen. Työsuhteen ehdot määritellään työsopimuksella.

3.4.5. Muut valmennukseen liittyvät asiat

Julkisuus

Valmentaja edustaa tarvittaessa seuraansa tiedotusvälineissä. Valmentajan tulee rajoittua lausunnoissaan valmentamaansa joukkuetta koskeviin asioihin.

Koulut

Nuorten koulunkäynti huomioidaan joukkueen toiminnassa. Valmentajan on tunnettava vastuunsa myös pelaajan koulunkäynnistä ja tuettava häntä tarvittaessa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa.  

Muut seurat

Valmentaja pyrkii toimimaan yhteistyössä muiden seurojen kanssa. Toiminta ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa seuran linjojen kanssa. Osallistumista seurojen yhteisiin koulutus- ja keskustelutilaisuuksiin suositellaan. Joukkueet voivat tehdä yhteistyötä eri seurojen kanssa turnauksissa ja kesäharjoittelussa. Seura toivoo valmentajien vuorovaikutusta eri seurojen valmentajien kanssa.

Alue- ja maajoukkuetoiminta

Seuravalmennuksen tavoitteena on tukea nuorten maajoukkuetoimintaa. Jatkuva yhteistyö alue- ja maajoukkuevalmentajien kanssa on suositeltavaa.

Valmentajia kannustetaan osallistumaan kaikkiin alue- ja maajoukkuetilaisuuksiin. Seura kannustaa valmentajia osallistumaan Suomen Salibandyliiton Maajoukkuetie-toimintaan.

3.5. Joukkueenjohto ja vanhemmat

3.5.1. Toimihenkilöiden valinta

Joukkueet valitsevat keskuudestaan joukkueen toimihenkilöt ja ilmoittavat ne seuran hallitukselle. Joukkueen tulee nimetä vähintään joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja.

Hallitukselle tulee saattaa tiedoksi myös muut valitut joukkueen johdon jäsenet. Joukkueen johdon jäsenet ovat joukkueen tilivelvollisia.

Kun uusi juniorijoukkue lähtee mukaan Suomen Salibandyliiton sarjatoimintaan, joukkueenjohtaja (joukkueenjohtajan puuttuessa urheilutoimenjohtaja tai nuorisovalmennuspäällikkö) kutsuu vanhempainillan kokoon ja selvittää toiminnasta aiheutuvat kustannukset jne. Tilaisuudessa valitaan myös joukkueelle rahastonhoitaja ja joukkueenjohtaja.

Tarvittaessa voidaan myös valita useampia joukkueenjohtajia, jotka jakavat tehtävät keskenään ja toimivat toistensa varahenkilöinä.

Joukkueet voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa joukkueen tekemät oikeustoimet ja päätökset.

Joukkueiden tulee raportoida toimihenkilövaihdoksista hallitukselle.

Mikäli joukkueen valitsemat toimihenkilöt päättävät lopettaa toimintansa kesken kauden, he ovat velvollisia kutsumaan vanhempainillan kokoon ja valitsemaan siellä uudet toimihenkilöt tai muutoin järjestämään itselleen jatkajat. Mikäli toimihenkilö lopettaa kauden päätyttyä, tulee hänen ajoissa informoida seuratyöntekijää ja pyrkiä myös aktiivisesti löytämään jatkaja omalle työlleen. 

Seuran toiminnassa mukana olevat toimihenkilöt, kuten joukkueenjohtajat, rahastonhoitajat, sitoutuvat pitämään salassa kaikki tehtäviinsä liittyvät luottamukselliset tiedot mukaan lukien sellaiset tiedot, mitkä eivät ole yleisesti tiedossa. Toimihenkilöt ovat velvollisia käsittelemään tehtäviinsä liittyvät asiakirjat ja tiedot niin, että ne pysyvät asiaankuulumattomien saavuttamattomissa. 

Salassapito koskee hallituksen varsinaisia ja varajäseniä sekä toimihenkilöitä, jotka hoitavat kirjanpitoon, sponsorisopimuksiin ja seuran / joukkueen talouteen liittyviä asioita.

3.5.2. Joukkueenjohtajan tehtävät 

(vastaa näistä tai delegoi tehtäviä mm. kohdassa 3.5.5. mainituille rooleille)

3.5.3. Rahastonhoitajan tehtävät

3.5.4. Vanhempien tehtävät

3.5.5. Muut toimihenkilöt

Joukkueella voi olla lisäksi myös seuraavia muita toimihenkilöitä:

Huoltaja

Ottelu/turnausvastaava

Varuste/markkinointivastaava 

Talkoovastaava

 

4. TAPAHTUMAT

4.1. Harjoitukset 

Talvikausi on 1. syyskuuta – 30. huhtikuuta ja kesäharjoittelukausi 1.5.-31.8. 

Jokaisella sarjatoiminnassa olevalla joukkueella on 2-4 lajiharjoitusvuoroa viikossa välillä elo-huhtikuu. Tämän lisäksi voi olla mm. fysiikka- ja voimaharjoituksia. Kerhotoiminnassa harjoituksia on noin kerran viikossa.

Jokaisessa harjoituksessa on oltava harjoituksen vetäjä. Jokaisen harjoituksen tulee olla laadukas tapahtuma, jossa pelaajan on mahdollista kehittyä.

4.2. Pelit

4.2.1. Harjoitusturnaukset

Joukkueet voivat järjestää halutessaan omaa kilpailutoimintaansa tukevia harjoitusturnauksia esim. harjoituskauden aikana.

Joukkueet voivat myös osallistua muiden seurojen ja järjestäjien harjoitusturnauksiin.

4.2.2. Vastuuturnaukset (sarjapelit)

Joukkue voi hakea sarjaan liittyvää turnausta järjestettäväkseen. Tarkemmat vastuujoukkueohjeet löytyvät: https://salibandy.fi/fi/info/saannot/kilpailusaannot/

4.2.3. Matkustaminen

Joukkue hoitaa omiin pelimatkoihinsa liittyvät matkajärjestelyt hallituksen suositukset huomioiden. Näitä ovat esim. bussivaraukset ja majoitusjärjestelyt. Joukkueita kannustetaan myös SPV -linja-auton hyödyntämiseen.

Matkakulukorvauksista sovitaan aina erikseen joukkueen johdon kanssa.

4.3. Harjoitus- ja ottelutapahtumien järjestäminen

4.3.1. Salivaraukset

Seura anoo vuosittain Seinäjoen kaupungilta kaikki harjoitusvuorot joukkueiden käyttöön. Kaupungin vuorojen lisäksi seuralla on vuorokiintiö Qmax Arenassa ja Seinäjoki Areenalla. Lisävuoroja voidaan tarvittaessa varata muualta. 

Harjoitusvuorojen peruutuksista ja muutoksista joukkueet vastaavat itse.

4.3.2. Toimitsijat 

Harjoitus- tai ottelutapahtuman järjestävä joukkue huolehtii siitä, että peleissä on SSBL:n kilpailusääntöjen mukaisesti riittävä määrä toimitsijoita ja heidän on koulutettu tehtäviinsä. 

Seura ohjaa pelaajia, vanhempia sekä seuran muita toimijoita toimitsijakoulutuksiin: https://salibandy.fi/fi/palvelut/toimitsijalle/toimitsijakoulutukset/ Joukkueet hankkivat otteluihinsa riittävän määrän koulutettuja toimitsijoita. Toimitsija-asetteluissa noudatetaan SSBL:n ohjeistuksia ja sääntöjä. 

4.3.3. Tuomarit

SSBL vastaa sarjatoiminnan tuomarijärjestelyistä. Harjoituspelien ja -turnausten tuomarijärjestelyt hoitaa joukkue itse.

4.3.4. Otteluiden järjestäminen (luvat, ilmoitukset, turvallisuusasiat)

Salibandyliiton kilpailusäännöissä määritellään otteluiden järjestelyohjeet. Valtakunnallisissa sarjoissa noudatetaan Salibandyliiton ohjeita mukaan lukien SSBL:n turvallisuusmääräykset. Kotijoukkue toimii vastuujoukkueena.

SSBL on maksanut seurojen puolesta ottelutapahtumiin liittyvät Teosto -maksut sekä ottelutapahtumissa eri työtehtävissä olevien vakuutukset: https://salibandy.fi/fi/palvelut/seuralle/jasenyys-salibandyliitossa/

Liigaotteluita varten on laadittu turvallisuussuunnitelma. Seura on myös ohjeistanut otteluiden järjestyksenvalvojien tehtävät ja ottelutapahtumiin on nimetty turvallisuusvastaava.

4.4. Muun toiminnan ohjeistus

4.4.1. Sarjoihin ilmoittautuminen

Seuratyöntekijät hoitavat joukkueiden ilmoittautumisen liiton sarjoihin. SM-karsintoihin osallistumisesta päättää vuosittain valmennuspäällikköt.

4.4.2. Matkustusohjeet

Joukkueet vastaavat itse omista matkakustannuksistaan peleihin.

Seura suosittelee joukkueita aina tarkistamaan myös liikennöitsijän vakuutusturvan. Joukkueet sopivat kuljetusten yksityiskohdista itse (lähtöaika ja -paikka jne).

4.4.3. Varustehankinnat

Joukkue voi halutessaan yhdessä tehdä maila- ym. varustehankintoja. Joukkueiden tulee ottaa huomioon seuran varustesopimukset ja -suositukset. Hankinnasta saa tällöin kulloinkin sovitun seura-alennuksen mukaisen hinnan.

Seuravaatteita käytetään pääasiassa joukkueen toimintaan liittyvissä tapahtumissa. Seuravaatteita ei tule käyttää tilanteissa, jotka voivat aiheuttaa seuralle negatiivista julkisuutta. Seuravaatteita käytettäessä tulee muistaa, että tällöin edustetaan Seinäjoen Peliveljiä ja seuran arvoja.

Seuralla on myytävänä erilaisia seuratuotteita, joista saa tietoa toimistolta tai miesten edustuksen kotiottelutapahtumissa.

Joukkueen tehtävä on hankkia itselleen riittävä ensiapuvarustus. 

Seuran vastuulla on hankkia kerhotoimintaan liivit, pallot ja varamailat. Jokainen kerholainen saa myös oma seuran logolla varustetun t-paidan.

4.4.4. Pelipassi ja vakuutukset

Pelaajan tulee maksaa ennen ensimmäistä ottelua Salibandyliiton pelaajapassi. Passi sisältää pelioikeuden. Joukkueenjohtajan tehtävä on pitää huoli, että kaikilla pelaajilla on maksettu passi.

Jokaisella pelaajalla tulee olla SSBL:n sääntöjen mukainen kilpaurheilun kattava vakuutus. 

Tarkemmat ohjeet löytyvät SSBL:n: https://salibandy.fi/fi/palvelut/pelaajalle/pelipassit-pelaajalle/

SSBL:lla on jäsenseurojen talkootyötä varten Tuplaturva-vakuutus: https://salibandy.fi/fi/palvelut/seuralle/jasenyys-salibandyliitossa/

 

5. TALOUSSÄÄNTÖ 

Seinäjoen Peliveljet ry:n (myöhemmin SPV) hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa, tilinpäätöksessä ja tilintarkastuksessa on noudatettava kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, yhdistyslain ja SPV:n omien sääntöjen lisäksi tämän taloussäännön määräyksiä. 

Henkilöstöhallinnon osalta noudatetaan palkkahallintoa ja työsuhdetta koskevaa lainsäädäntöä sekä henkilöstön pelikirjaa. 

SPV:llä on erillinen Taloussääntö.

5.1. Toiminnan suunnittelu

5.1.1. Talousarvio, toimintakertomus, toimintasuunnitelma

Hallitus laatii seuralle toiminnanjohtajan esityksestä vuosittain toimintasuunnitelman sekä talousarvion, jossa se määrittelee tulevan kauden painotusalueet sekä tavoitteet. 

Seuran hallinnon taloutta ohjaa toiminnanjohtaja. Taloutta hoitaa seuratyöntekijä ja hallituksen nimeämä talousvastaava ja siitä vastaa seuran hallitus. Seuran tilikausi on 1.6. – 31.5. 

Seuran jokaisella joukkueella on oma taloutensa osana seuran taloutta. Joukkueen taloutta hoitaa joukkueen rahastonhoitaja ja siitä on vastuussa lisäksi joukkueenjohtaja. Tarvittaessa joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja voivat olla sama henkilö.

Jokaisen joukkueen tulee tehdä oma talousarvio, jotta joukkue voi varautua kaikkiin menoihinsa. Joukkueen talousarvio esitellään ja hyväksytään vanhempainillassa. Vanhempainilta päättää ennen kauden alkua maksuihin liittyvät pelisäännöt sellaisissa mahdollisissa tilanteissa, missä pelaaja lopettaa kesken kauden. 

5.1.2. Pankkitilit

Seuran hallinnolla on yhteistä toimintaa varten kaksi pankkitiliä kolmessa eri pankissa, Aito Säästöpankissa, Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa ja Oma Säästöpankissa. Joukkueiden rahaliikenne menee vuodesta 2025 alkaen yhteisen Aito Säästöpankin tilin kautta.

Viime kädessä joukkueiden rahat omistaa seura ja niiden käytöstä päättää hallitus. Mikäli joukkueen toiminnan loppuessa pankkitilille jää rahaa, rahojen käytöstä päättää seuran hallitus.

Maksuliikenne on hoidettava vähäisiä maksuja lukuun ottamatta pankkitilien välityksellä. Siirrettäessä rahoja kassasta pankkiin SPV:n tilille taikka tililtä nostettaessa on tositteena käytettävä pankin antamaa tai pankin tietojärjestelmästä tulostettua tositetta. 

Siirrettäessä varoja pankkitililtä toiselle on siirtotapahtumasta ilmettävä maksaja ja maksunsaaja sekä siirron syy. Pankkien tiliotteet on viipymättä tarkastettava ja täsmäytettävä kirjanpitoon. 

Tilinkäyttöoikeudet. Suositus on, että seurannan vuoksi jokaisen joukkueen maksuliikennettä valvoo vähintään kaksi eri joukkueen toimihenkilöllä. Jokaiselle seuran tilille on tilinkäyttöoikeus toiminnanjohtajalla, talousvastaavalla ja seuratyöntekijällä.

Luottokortit. Hallitus hyväksyy luotto – ja maksukorttien käyttöä koskevat periaatteet ja päättää luottokorttien myöntämisen. Toiminnanjohtaja hyväksyy kauppoihin liittyvät tilin avaukset / laskutussopimukset ja toimintaohjeet ostojen tekemiseen antaa talousvastaava.

Käteiskassat. Käteisen rahan käsittelyä pyritään välttämään ja siihen liittyvät riskit minimoimaan. Talousvastaava antaa niiden osalta toimintaohjeet.

5.1.3. Seuran ja joukkueiden maksut ja varainhankinta

Seuran jäsenmaksu. Seuran virallinen kokous, kevätkokous, päättää seuran varsinaisilta jäseniltä kannettavan jäsenmaksun sekä kannattajajäsenmaksun suuruudesta. 

Jäsenmaksu kattaa seuran yhteiset kulut; toimiston vuokra-, sähkö-, puhelin- ja internetkulut, seuran kotisivut, toiminnanjohtajan ja seuratyöntekijöiden palkat, tilintarkastus, kauden päätösjuhla, palkitsemiset, vuosi- ym. juhlat, seuran yhteiset edustuskulut, seuran jäsenyydet (SSBL, PLU) ym.

Kunniajäseniltä, kunniapuheenjohtajalta ja ainaisjäseneltä ei peritä jäsenmaksuja.

Jäsenmaksu peritään suoraan jäsenistöltä seuran ns. jäsenmaksutilille. 

Muiden maksujen suuruuden, kuten kerho- ja joukkuemaksut, päättää hallitus.

Kausimaksut (harrastusmaksut). Seura laskuttaa joukkuetta kuukausittain läpilaskutuksena harjoitusvuorot, valmennuskorvaukset, sarjatoiminnan erotuomarikulut ja kirjanpidon kulut. Seura laskuttaa joukkueilta joukkuemaksun, johon sisältyy mm. valmennuspäällikön palkan osuus ja valmentajien seura-asut ja koulutukset.

Joukkueen laskuttamat joukkueen omaan toimintaan liittyvät maksut:   

Pelaaja maksaa itse:

Kerhomaksut. Kerhotoiminnan piiriin kuuluvat kerholaiset maksavat kerhomaksun. Seura perii maksun suoraan kerholaisilta. 

Kerhomaksu kattaa:

Ulkopuolelle jäävät:

Varainhankinta. Seuran joukkueet ja kerhot voivat rahoittaa toimintaansa erilaisella yleishyödyllisellä varainhankinnalla kuten esim. talkootyöllä, arpojen myynnillä ja turnauskanttiinilla.

Joukkue voi tehdä yrityksille ja yhteisöille talkootöinä esim. järjestyksenvalvontaa, lipunmyyntiä, inventaariota. Tällöin joukkue laskuttaa työpalkkion seuran nimissä joukkueen käytössä olevalle pankkitilille. Talkootöistä sovittaessa on muistettava, että tulo on verovapaata ainoastaan, kun ei tehdä ammatinharjoittajien töitä. Tuloa ei myöskään saa jakaa henkilökohtaisesti talkoolaisille vaan se tulee koko joukkueen hyväksi. Talkootöistä sovitaan joukkuekohtaisesti vanhempainilloissa.

Joukkue voi rahoittaa toimintaansa myymällä mainostilaa yrityksille esim. joukkueen lämmittelyasuun. Edustusjoukkueet voivat myydä keskinäisen sopimuksensa ja kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti mainostilaa myös Seinäjoen urheilutalon kaukalosta ja palloiluhallin seinästä.

Kaikista sponsorisopimuksista tulee laatia kirjallinen sopimus, esim. molempien osapuolten kuittaama sähköpostiviesti, missä sovitaan maksu- ja sopimusehdot. Joukkueet vastaavat itse sopimuksessa sovitun vastikkeen laskuttamisesta, mutta mahdolliset perintätoimet tehdään seuran toimiston kanssa yhdessä.

Reilun pelin hengessä mainosten hankkimisessa tulee kunnioittaa seuran muiden joukkueiden aikaisemmin tekemiä sopimuksia eli tukijoita ei saa ”kaapata” muilta seuran joukkueilta.

Seuran, joukkueiden ja kerhojen muut tulot. Oikeudet seuran tunnuksilla varustettujen seuratuoteiden myyntiin on SPV Salibandy Oy:llä. 

Seuran joukkueet voivat harjoittaa pienimuotoista seuratuotemyyntiä omissa ottelutapahtumissaan, joista on sovittava erikseen toiminnanjohtajan kanssa. 

Kaikessa varainhankinnassa tulee noudattaa verotusohjeita yleishyödyllisille yhdistyksille (www.vero.fi).

5.2. Taloudenhoito

Seuran toiminta- ja tilikausi on 1.6.-31.5.

Seuran taloutta valvoo hallitus ja hallituksen nimeämä rahastonhoitaja ja tarvittaessa hallituksen nimeämä toiminnantarkastaja/-tarkastajat.

Jokaisella joukkueella on oma tili ja rahastonhoitaja. Jokainen joukkue vastaa taloudestaan ja omista maksuvelvoitteistaan. Jokaisen joukkueen johtoryhmä on tilivelvollinen toimintakautensa ajan. 

Vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi tositteiden hyväksymis-, kirjaus- ja maksatusrutiinit tulee eriyttää eri henkilöille, jos se toiminnallisesti on mahdollista. Hallituksen puheenjohtaja tarkastaa/ hyväksyy toiminnanjohtajan menot. Puheenjohtajan menojen oikeellisuuden tarkastaa talousvastaava.

Jokaisen joukkueen rahastonhoitaja toimittaa tarkastetut ja hyväksytyt maksutositteet ja tiliotteet kansiossa kirjanpitäjälle edellisen kuukauden osalta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Tilitoimisto on Lakeus Tilitoimisto Oy. 

Myyntilaskut hoidetaan MyClub -jäsenhallintajärjestelmän kautta. Kirjanpito ja raportit Netvisorin kautta.

Tulojen käsittely. Tuloja koskevissa sopimuksissa tai vastaavissa on oltava vähintään sopimusosapuolet, sopimusehdot ja hinta lainmukaisin laskumerkinnöin. Syntynyt saatava on viipymättä tai tehdyn sopimuksen, sitoumuksen tai päätöksen mukaisesti laskutettava. Laskua ei kuitenkaan ole tarpeen käyttää, jos kyseessä on käteissuoritus kassaan tai jos peritään määräaikoina toistuvia tuloja, jotka on sovittu tai säädetty vaatimatta maksettaviksi, taikka jos maksu perustuu sitoumukseen tai päätökseen, josta ilmenevät maksuvelvollisuus ja maksun suorittamiseen tarvittavat tiedot.

Saataviin liittyvät reklamaatiot käsittelee toiminnanjohtaja. Käsittelyyn osallistuu myös tarvittaessa talousvastaava. Talousvastaava vastaa seuratyöntekijän kanssa perinnästä ja siitä, että saatavien kertymisestä varmistutaan ja perintä on tehokasta. Mahdollisesti syntyvät luottotappiot tulee kirjata hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Luottotappiokirjausten perusteena käytetään perintätoimiston luottotappiosuosituksia.

Menojen käsittely. Menopäätösten tekijöitä ovat toiminnanjohtaja ja hallitus, tai ennen mainitut henkilöt budjetoitujen menojen puitteissa. Ennen menoon sitoutumista, tilauksen tai muun sitoumuksen tekoa, on menopäätöksen tekijän varmistettava menon laillisuus ja tarkoituksenmukaisuus, valtuudet ja rahoituksen riittävyys.

Ostolaskujen tarkastaja on tavaran tai palvelun tilaaja ja laskun hyväksyy lähtökohtaisesti toiminnanjohtaja. Yleiset toimiston toimintaan liittyvät laskut, kuten toimistotarvikkeet, postituskulut, puhelinkulut ja vastaavat, tarkistaa seuratyöntekijä. 

Laskun asiatarkastaja ja hyväksyjä pitää olla eri henkilö muutoin kuin poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa tai jos maksu on vähäinen (alle 200€).

Laskun tarkastajan on varmistettava, että tuote/palvelu on saatu ja että hinnoittelu ja laatu ovat sovitun laisia. 

Ostolaskun tarkastajan tulee myös kirjata meno kirjanpidon tilille ja merkitä seurantakohde / kustannuspaikka, jolle meno kirjataan. Tarvittaessa laskuun on tehtävä riittävät lisämerkinnät menon asiayhteyden todentamiseksi.

Talouden vuosikello

  1. Jäsenmaksut laskutetaan loka-marraskuussa.
  2. Kerhomaksut laskutetaan syyskauden osalta loka-marraskuussa ja kevätkauden osalta tammi-helmikuussa. 
  3. Joukkuelaskutus valmennus-, salivuoro-, tuomarilaskujen osalta kuukausittain.
  4. Joulukuussa ja huhtikuussa avoimien maksujen kartoitus MyClubissa ja niiden perintä.
  5. Saatavat pyrittävä hoitamaan tilikauden osalta toukokuun loppuun mennessä.

5.3. Kirjanpito

Seuran kirjanpito on annettu tilitoimiston hoidettavaksi. Tilitoimisto voi hoitaa myös muita heille annettuja tehtäviä kuten palkanmaksu, verotilitykset, tukihakemukset.

Seuran tilintarkastaja valitaan vuosittain seuran syyskokouksessa.

5.4. Talouden seuranta

Joukkueiden taloudellista tilaa seuraa hallitus. Joukkue raportoi taloustilanteesta hallitukselle pyydettäessä.

Joukkueiden nimetyt vastuuhenkilöt, eli joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja, vastaavat siitä, että joukkueiden tulot ja menot ovat tasapainossa. 

Seuran hallitus seuraa hallinnon taloutta kuukausittain.Taloushallinnon raportointijärjestelmän tarkoituksena on palveluperiaatteen mukaisesti tukea päätöksentekijöiden toimintaa sekä henkilöresursseihin, talouteen ja taloudellisuuteen liittyvää päätöksentekoa. Raportointijärjestelmä on luotava sellaiseksi, että sen avulla SPV:n hallitus ja muu johto pystyvät saamaan kokonaiskuvan seuran toteutuneesta toiminnasta, tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja maksuvalmiudesta sekä siitä, miten toteutumat poikkeavat suunnitellusta.

Toteutuneen toiminnan ja talouden raportointi tulee hallituksen käsittelyyn kuukausittain karkean tulosraportin muodossa. Raportti sisältää myös sovitut operatiiviset mittarit (jäsenmäärä) ja likviditeetin. 

Välitilinpäätöksiä tehdään tarvittaessa ja silloin tehdään myös analyysi budjettipoikkeamista. Tilinpäätös sekä toimintakertomus laaditaan SPV:n säännöissä määriteltyyn ajankohtaan mennessä.

5.5. Seuraa velvoittavat hankinnat ja sopimukset

Kaikista toiminnan ja/tai talouden kannalta merkittävistä sitoumuksista tulee tehdä kirjallinen sopimus. 

Toimintasuunnitelmaan ja budjettiin sisältyvät merkittävä hankinnat

Sopimussitoumukset sekä tavara- ja palveluhankinnat, mitä sisältyvät toimintasuunnitelmaan tai mistä on hallituksen päätös sekä sen asettama budjetti, voi kukin työntekijä päättää ja allekirjoittaa vastuualueensa budjetin puitteissa, mikäli sitoumuksen arvo alittaa 1000 €.

Mikäli sopimuksen arvo ylittää 1000 € /vuosi tulee sopimuksen allekirjoittaa nimenkirjoitusoikeudet omaavat henkilöt. 

Toimintasuunnitelman ja budjetin ulkopuoliset merkittävät hankinnat 

Toiminnanjohtaja esittelee hallituksen puheenjohtajalle ja ne käsitellään puheenjohtajan niin päättäessä hallituksessa.

Ohje hankintoihin ja sopimuksiin:

Joukkueiden toimihenkilöt.

Pitkäaikaisella sopimuksella tarkoitetaan yli 3 vuoden pituisia sopimuksia.

5.6. Palkanmaksu

Palkanlaskijana toimii seuratyöntekijä. Hän vastaa palkanmaksuun liittyvistä käytännön rutiineista:

palkkojen maksaminen, ennakonpidätys ja sotu -tilitykset, verottajan ja vakuutusyhtiöiden kuukausi – ja vuositilitykset, ennakonpidätystodistukset ym.

Toiminnanjohtaja tarkastaa palkanmaksuaineiston. Palkanlaskija valmistelee ja lähettää palkka-aineiston maksuun.

5.7 Nimenkirjoittajat

Seuran sääntöjen mukaiset nimenkirjoittajat ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja talousvastaava.

5.8. Avustukset

Toiminnanjohtaja vastaa avustushakemusten tekemisestä ja ne allekirjoittavat SPV:n nimenkirjoitusoikeuden omaavat henkilöt. Talousvastaava laatii avustusten käytön vuosiselvitykset ja ne allekirjoittaa toiminnanjohtaja.

5.9. Matkustussääntö

Matkakustannukset ja päivärahat maksetaan seuran matkustusohjesäännön mukaisesti. Kaikki matkakorvaukset tulee anoa etukäteen ja toteutuneet kulut laskuttaa kuitteja vastaan. 

 

6. VIESTINTÄ, SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ JA PALKITSEMISET

Seuran viestintää toteutetaan suunnitellusti vuosikellon mukaisesti. Viestintää johtaa nimetty viestintäpäällikkö.

6.1. Seuran sisäinen viestintä

Seuran sisäistä viestintää suunnittelee ja ohjaa seuran hallitus.

Seura viestii jäsenilleen SPV-infon, sähköpostin, jäsenten hallintajärjestelmän, kotisivujen ja sosiaalisen median kautta.  

Seura kannustaa jäseniä avoimeen keskustelukulttuuriin. Viestintäkanavia on mm. joukkueenjohtajat, valmennuspäälliköt, urheilutoimenjohtaja, seuratutor, toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja. 

6.1.1. Seuratoimintaopas

Seuratoimintaopas julkaistaan seuran internet-sivuilla, josta se on vapaasti luettavissa. Seuratoimintaoppaan sisältöä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Päivitetty toimintaopas hyväksytään seuran hallituksen kokouksessa.

6.1.2. Kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi kokousta, kevätkokouksen maalis-huhtikuussa ja syyskokouksen elo-syyskuussa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja siihen kutsutaan kaikki seuran jäsenet. 

Seuran hallitus kokoontuu säännöllisesti. Kokouksiin kutsutaan aina kaikki varsinaiset jäsenet ja varajäsenet. Hallituksen kokouksiin voidaan tarvittaessa kutsua asiantuntijajäseniä. 

6.1.3. Kotisivut

Seuran kotisivut sijaitsevat internet-osoitteessa www.peliveljet.com Jokainen joukkue huolehtii omalta osaltaan sivuilla olevien tietojen ajantasaisuudesta. Jokaisella joukkueella on tunnukset omien sivujensa päivittämistä varten. 

6.2. Ulkoinen viestintä ja markkinointi

Seuran ulkoisesta viestinnästä vastaa toiminnanjohtaja, urheilutoimenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Miesten edustusjoukkueen viestinnästä vastaa SPV Salibandy Oy:n toimitusjohtaja.

Seuran valmentajat ja pelaajat voivat antaa pelejään ja joukkuettaan koskevia haastatteluja.

Seuran ulkoisessa viestinnässä tulee noudattaa aina asiallista linjaa seuran arvopohja huomioiden.

Tulospalvelusta medialle, lajiliittoon sekä järjestäviin kilpailuorganisaatioihin vastaavat järjestävät joukkueet itse.

6.2.1. Markkinointi

Seura esittelee toimintaansa kotisivuillaan. Seura mainostaa toimintaansa mm. paikallis- ja sanomalehdissä sekä ilmoitustauluilla erillisillä ottelutapahtumamainoksilla sekä sosiaalisessa mediassa.

6.2.2. Seuran edustaminen

Seuraa ovat oikeutettuja virallisesti edustamaan seuran puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri sekä muut hallituksen ja edustusjoukkueiden nimeämät henkilöt.

6.3. Kriisiviestintä

Seuran kriisiviestintää johtaa puheenjohtaja. Seuralla on kriisiryhmä, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja seuratutor. Tarvittaessa kriisin hoitamista varten järjestetään ylimääräinen hallituksen kokous. Viestinnän kohderyhmät ja vastuuhenkilöt määritetään tapauskohtaisesti.

Yksittäisessä joukkuetta koskevassa asiassa, esim. tapaturma, onnettomuus, joukkueen johtaja vastaa joukkueen sisäisestä viestinnästä. Mikäli tapahtuma edellyttää ulkoista viestintää, ilmoitetaan tapahtuneesta seuran toiminnanjohtajalle, joka antaa tarkemmat ohjeet. 

Seuran kriisi- ja toimintasuunnitelma valmistuu keväällä 2022.Suunnitelmassa on tarkat toimintaohjeet kriisitilanteisiin. 

Viestinnän on oltava selkeää, nopeaa ja avointa.  Seuran ulkoisessa viestinnässä tulee noudattaa aina asiallista linjaa seuran arvopohja huomioiden 

6.4. Sidosryhmät

6.4.1. Koulu- ja yhdistysyhteistyö

Seura tekee yhteistyötä koulujen, muiden seurojen sekä yhdistysten kanssa (säbäpantterikerhot ja koulujen kerhohankkeet). Kouluille jaetaan mm. vapaalippuja miesten liigaotteluihin.

6.4.2. Yritysyhteistyö

Yritysten ja seuran välillä sovitusta yhteistyöstä vastaa seuran hallitus. Yhteistyökumppanit voidaan esitellä seuran kotisivuilla. Näkyvyydestä sovitaan erikseen yhteistyösopimuksessa.

Joukkueet voivat solmia myös itse yhteistyösopimuksia yritysten kanssa kohdassa 5.1.3 kuvatulla tavalla.

6.4.3. Muut yhteistyötahot

Seura on osakkaana edustusjoukkueen toiminnasta vastaavan SPV Salibandy Oy:n kanssa. Seura on SSBL ry:n ja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n jäsen. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Seinäjoen kaupungin, kuten liikuntatoimen kanssa. 

6.5. Palkitsemiset 

6.5.1. Respect-ohjelma

Seuralla on erityinen Respect-ohjelma, jonka kriteeristön mukaan seuran ansioituneita pelaajia ja toimihenkilöitä muistetaan. Kevään kauden päätöstilaisuudessa palkitaan joukkueiden ansioituneita pelaajia sekä seura-aktiiveja. Palkitsemisesta vastaa seuran Respect-toimikunta, hallitus ja joukkueet. 

Respect-ohjelman sisältö:

 

Tarkempi ohjelman kriteeristö löytyy seuran kotisivujen materiaalisalkusta: https://www.peliveljet.fi/respect-ohjelma

 

7. SEURAN KEHITTÄMINEN

7.1. Arvot 

Seuran arvot tiivistettynä:

S Kerran speveläinen, aina speveläinen
P Poikkeuksellisen perhekeskeinen
V Vahvasti vastuullinen

 

Tervis-henkisyys:

7.2. Missio

SPV on salibandyperhe, jossa olet kotona. Edistämme pohjalaista salibandya harrastetoiminnasta huippu-urheiluun. Tarjoamme elämyksiä, yhteisöllisyyttä ja turvallisen kasvuympäristön.

Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi harraste-, kilpa- tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on yleishyödyllinen. Taloudellista toimintaa harjoitetaan vain yhdistyksen päämäärien saavuttamiseksi, ei voiton tavoittelemiseksi.

Seura edistää salibandykulttuuria toiminta-alueellaan sekä tarjoaa salibandyn harrastusmahdollisuuksia yhä uusille ryhmille. Seura toimii yhteisön vastuullisena jäsenenä ja edistää yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa esim. Seinäjoen kaupungin ja koulujen kanssa.

7.3. Visio

“NÄEMME HYVÄÄ, NÄEMME PUNAISTA”
Olemme avaruuden paras salibandyseura. Paras paikka harrastaa ja pelata!

  1. Menestyvä
  1. Suomen tykätyin
  1. Kehittyvä

7.3.1. Kilpailutoiminnan visio

Miesten edustusjoukkue tavoittelee SM-kultaa salibandyliigassa v 2024-

Naisilla edustusjoukkue vuodesta 2024- (Naisten edustusjoukkue Suomisarjaan 24-25 ja Inssidivariin kaudelta 25-26 alkaen).

7.3.2. Toiminnan laajuus ja vaikuttavuus

Seura on kehityksellä ja menestyksellä mitattuna salibandyn edelläkävijä ja lippulaiva Pohjoismaiden ja Pohjois-Suomen alueilla:

Toiminnan laatu:

Olemme Tähtiseura***

Vastuullisuus. Seuralta löytyy erillinen vastuullisuusohjelma.

 

7.4. Strateginen suunnittelu ja strategiset tavoitteet

Kasvava ja kehittyvä SPV-perhe:

Vastuullisempi:

Urheilullisesti menestyvämpi:

7.5. Seuran ja joukkueiden kehittäminen

 7.5.1. Kehitysideoiden kerääminen ja muuttaminen kehitystoiminnaksi

Joukkueiden johtohenkilöt sekä seuran hallitus ottavat vastaan seuran ja joukkueiden kehittämiseen tähtääviä ideoita ja ehdotuksia. Seuran hallitus vastaa mahdollisesta kehitystoiminnan käynnistämisestä.

Seura on osallistunut kaksi kertaa SSBL:n seurakehittymis-ohjelmaan sekä ollut mukana Avainseura-projektissa. Seura hakee säännöllisesti erilaisia avustuksia toiminnan kehittämiseen.

7.5.2. Tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta

Tavoitteiden saavuttamista mitataan vuosittain seuraavilla mittareilla: 

Hallitus seuraa tavoitteiden toteutumista ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan liiton jäsentutka-palvelua.

7.5.3. Kehittämisprojektien suunnittelu ja toteuttaminen

Hallitus käsittelee esille tulevat kehitysmahdollisuudet. Hallitus päättää käynnistettävistä kehitysprojekteista. 

7.5.4. Toimintasuunnitelmat 

Hallitus hyväksyy seuralle toimintasuunnitelman jokaiselle toimintakaudelle (kappale 5.1). Toimintasuunnitelmaan kirjataan tulevan kauden kehitystavoitteet, toimenpiteet ja keinot, joilla seuraa kehitetään kohti visiota.

SEINÄJOEN PELIVELJET

SPV:N TOIMISTO

toimistopeliveljet.fi
050 432 2508 (ma-pe klo 11-13)
Seuralantie 9 (TB-rakennus, Piiri), 60220 SJK



Seinäjoen Peliveljet ry (SPV) on vuonna 1994 perustettu salibandyn erikoisseura. Seura edistää salibandykulttuuria toiminta-alueellaan tarjoamalla huipputason kilpaurheilu- sekä harrastetason toimintaa yhä uusille ryhmille.

SPV:n miesten F-liigajoukkueen toiminnasta vastaa SPV Salibandy Oy, jolla on oma hallinto ja talous.